Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, joilla on harmaakaihi, ja niihin, joille se on vasta tulossa

Kaihi johtuu aineenvaihdunnan heikkenemisestä silmän mykiössä. Tästä johtuen mykiö turpoaa ja samenee. Tyypillisesti kaihin oireet alkavat 75 ikävuoden tienoilla, mutta harmaakaihia tavataan nuoremmillakin. 70 prosentilla yli 85-vuotiaista suomalaisista on kaihidiagnoosi. Myös trauma, kuten silmään kohdistunut isku, saattaa aiheuttaa kaihin.

Mykiön solut eivät uusiudu, joten niiden vanheneminen on vääjäämätöntä. Riskitekijöitä, jotka edesaiheuttavat kaihin kehittymistä aiemmalla iällä, ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö, diabetes ja merkittävä ylipaino. Kaihia ei voi estää, mutta sen kehittymistä kannattaa optometristi Jarkko Vilénin mukaan tarkkailla.

- Kaihi ei satu tai tunnu, mutta se aiheuttaa epämiellyttäviä oireita, joita voidaan helpottaa. Lisäksi on hyvä tunnistaa, milloin on oikea aika hakeutua leikkaukseen, satoja silmäpareja vuodessa tutkiva, turkulaisen optikkoliike Optinäön yrittäjä muistuttaa.

Kaihissa osa näkökentästä voi jäädä harmaaksi tai sumeaksi.

Oireita ei tarvitse itse tunnistaa

Usein kaihin oireet ovat samankaltaisia kuin ikänäönkin: hämäränäkö heikkenee ja lukeminen vaikeutuu. Toisaalta kaihissa on myös piirteitä, joista ihminen itsekin voi aavistella kyseessä olevan juuri kaihin: sanomalehden sivusta saattaa osa olla täysin kirkas, mutta osa jäädä sumeaksi. Tuntuu kuin silmässä olisi kalvo tai roska, mikä peittäisi näkyvyyden osittain.

- Usein, jos kuulen asiakkaan valittavan, ettei näitä silmälaseja saa millään puhtaaksi, kyselen varovasti, voitaisiinko silmiä tutkia.

Vilén muistuttaa, ettei asiakkaan tarvitse tietää, mistä näön ongelmat johtuvat, vaan hän voi tulla matalalla kynnyksellä kertomaan niistä optometristille.

Optometristi tarkistaa näöntarkkuuden ja tutkii silmän biomikroskoopilla. Mikäli mykiön samentumista on havaittavissa, suosittelee hän käyntiä silmätautien erikoislääkärillä. Mikäli kyseessä on harmaakaihi, on hoitosuosituksena leikkaus. Julkisessa terveydenhuollossa leikkauksiin ryhdytään, mikäli näöntarkkuus alittaa tietyn rajan. Siihen asti ratkaisu löytyy silmälaseista.

Lasit täydentävät leikkaushoitoa

Kaihi etenee ihmisillä eri tahtia, mutta usein ensioireista leikkaushoitoon kuluu muutama vuosi. Tänä aikana optometristi huolehtii siitä, että haitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Mykiössä saattaa tapahtua sinä aikana melko nopeitakin muutoksia.

- Parasta mahdollista näöntarkkuutta haetaan linsseillä, joita voidaan uusia myös vanhoihin kehyksiin, jos näkö muuttuu nopeasti. Itsestään tummuvat linssit ovat miellyttävät siinä vaiheessa, kun kaihi aiheuttaa näkömukavuutta haittaavaa häikäistymistä.

Leikkaushoidossa haetaan kullekin asiakkaalle parasta näkemisen vaihtoehtoa. Yksityisellä sektorilla voidaan päätyä monitehoisen mykiön käyttöön, jolloin silmälaseille ei leikkauksen jälkeen ole ehkä lainkaan tarvetta. Julkisessa terveydenhuollossa optimoidaan lähi- tai kaukonäköä.

- 80 prosenttia asiakkaista päätyy leikkauksen jälkeen hankkimaan edelleen moniteholasit, sillä he ovat tottuneet siihen, ettei laseja tarvitse ottaa välillä pois päästä katsoakseen kauas tai lähelle. Lisäksi niistä on tullut jo osa omaa identiteettiä. Ei oikein osata olla enää ilman, Vilén toteaa lasiensa takaa.

Leikkauksen jälkeen laseilla kuitenkin näkee jälleen terävästi koko alan. Sumentumat ja läiskät lehden sivuilta ovat hävinneet, eikä silmälaseja tarvitse jatkuvasti hinkata puhtaiksi. Oikea-aikainen hoito on tärkeää myös muusta syystä.

- Mikäli mykiö on samea, ei silmänpohjaa näe tarkastuksessa. Tällöin muutkin silmäsairaudet voivat jäädä huomaamatta ja hoitamatta. Senkin takia kaihi pitäisi tunnistaa ajoissa, vaikka itse sen kanssa jotenkin tuntisi pärjäävänsä, Vilén muistuttaa.